Huikea tunnelma ensi hetkestä viimeiseen käden heilautukseen - taas kerran!
Tapasimme Kulttuurikuppila Brummissa. Se sijaitsee vanhassa SOKn superlontehtaan siivessä aivan rautatieylikäytävän lähellä Valtakadun ja Asemakadun kulmassa. Paikka sopi meille hyvin. Katselimme kuvia ja muistelimme niitä asioita, jotka vaikuttivat lyseoaikana meihin eniten. Keskityimme vuoteen 1963, mutta rönsyjä riitti! Oikeastaan haimme juuriamme. Kysymys kuuluikin näin: millaisista ympyröistä kukin meistä imi persoonaansa elinvoimaa ja miten se on kantanut kaikki nämä vuodet. Meillä oli myös paljon yhteisiä harrastuksia: partio, jääkiekko, koripallo, poikakuoro, poikasoittokunta, omat bändit, elokuvantekojengi, vanhempien työpaikat jne. Me luimme samoja kirjoja ja dekkareita - kävimme samoilla kioskeilla ja ja ja.
Jos Renny Harlin olisi tuntenut tämä studion tuotteet, hän tuskin olisi uskaltanut alalle ollenkaan!
Hyvää purjehdussäätä Jouluksi 2016 kaikille kavereille!
Nämä Holmingin kuunarit ovat paras esimerkki siitä, mihin koivistolaiset ja raumalaiset pystyivät - heti sodan raatelemassa Suomessa - meidän sikiämisemme lisäksi!
Me olemme aina olleet vapaita - ainakin lyseaalisista pölyistä. Itsellemme olemme myös osanneet nauraa - ja tunnemme kuuluvamme yhteen. Joskus joltain irtosi tanssikenkä ja jonkun saatoimme nähdä jopa kahtena. Nyt on syytä kyllä varautua vaikka haarakeppiin. Aika on niin arvaamaton.