Tietoja seudun kirkkoveneistä
Kirkkoveneet ovat jälleen osa elämäämme. Satakunnan kansansoudussa nähdään niitä kymmenittäin Kokemäenjoella. Kilpasoudut Sulkavalla ja muuallakin Suomessa ovat saaneet kirkkoveneet mukaan.
Koskahan yliopistot kisailevat kirkkovenein Kokemäenjoella? Pian kirkkoveneet ovat vaellusvälineitä ainakin Karkun suunnalla.
Narvan 4-hankainen kirkkovene
Narvan kotiseutumuseon ja tervahaudan alueella on hienosti teloillaan hyväkuntoinen " raskassoutuinen" 4-hankainen. Se onkin aika lyhyt ja paksu. Kirkkoveneet tehtiin tarvitsijoiden määrän mukaisiksi. Tätä venettä rakensi itselleen aikanaan sen mukaisesti neljä perhettä, jotka kukin maksoivat tai tekivät veneestä neljänneksen. Isoin talo haetti metsästään kölipuun.
Historian ääniä Karkun veneistä
Suurin kirkkopaatti mainittiin olevan Mason kulmalaisilla Kärppälän kylän rannassa. Se oli 15 hankainen ja siihen sopi 50 henkeä.
Saman suuruinen oli Suoniemen Kauniaisten kirkkopaatti.
Ylisen rannassa oli Nohkualaisten yhteinen 6-hankainen. Simpalla ja Viralla oli yhteinen 3-hankainen ja huonokulkuinen paatti. Ylisen omistaja Packalen teki 5-hankaisen kirkkopaatin, joka oli viimeksi käytössä ( yli 45 vuotta), siinä oli kymmenen miestä soutamassa, neljä viisi joutilasta vaimoihmistä ja perämies. Kiuralassa oli useita veneitä. Yhteen aikaan ainakin neljä.
Perää piti yleensä kylän arvostettu isäntämies, joka varmasti tiesi kaikki kivet ja karit. Väkipuolukset eli vanhat ja lapset olivat laiskain teljolla, joka oli nokassa ja perässä.
Virtaranta on kerännyt mainion kuvauksen kirkkoveneiden soudusta , kilpasoudusta ja karikoista matalan veden aikaan....Veneistä lukkarin kalliolla. Aluskylän ja Ketunkylän yhteisen paatin ja Ylisen paatin kilpasoudusta. Kolmen virstan taival taittui puolessa tunnissa. Huuto oli “ophiijaa! ophiijaa”. Ylisen herra, vosmestari vainaan isänisä antoi kaikille kirkkokafeet ja miehille punsitkin.
Saman suuruinen oli Suoniemen Kauniaisten kirkkopaatti.
Ylisen rannassa oli Nohkualaisten yhteinen 6-hankainen. Simpalla ja Viralla oli yhteinen 3-hankainen ja huonokulkuinen paatti. Ylisen omistaja Packalen teki 5-hankaisen kirkkopaatin, joka oli viimeksi käytössä ( yli 45 vuotta), siinä oli kymmenen miestä soutamassa, neljä viisi joutilasta vaimoihmistä ja perämies. Kiuralassa oli useita veneitä. Yhteen aikaan ainakin neljä.
Perää piti yleensä kylän arvostettu isäntämies, joka varmasti tiesi kaikki kivet ja karit. Väkipuolukset eli vanhat ja lapset olivat laiskain teljolla, joka oli nokassa ja perässä.
Virtaranta on kerännyt mainion kuvauksen kirkkoveneiden soudusta , kilpasoudusta ja karikoista matalan veden aikaan....Veneistä lukkarin kalliolla. Aluskylän ja Ketunkylän yhteisen paatin ja Ylisen paatin kilpasoudusta. Kolmen virstan taival taittui puolessa tunnissa. Huuto oli “ophiijaa! ophiijaa”. Ylisen herra, vosmestari vainaan isänisä antoi kaikille kirkkokafeet ja miehille punsitkin.
