Historia
Historiaa voidaan Harsulla katsella monella eri tavalla. On vanhoja tavaroita ja rakennuksia. On kirjoja ja kirjoituksia. Harsun talon asukkaiden luomaa ja koko kyläyhteisön tai seudun luomaa yleishistoriaa ja erityisaineistoa.
Harsun tilan historiaa
Harsun tila on ollut varmaan olemassa niin kauan kun Palvialan kyläkin. Harsu kuuluu niiden kantatilojen joukkoon, jotka 1500-luvun alussa mainitaan olleen Karkun Palvialassa. Harsun maat olivat kylän kivi- ja rautakautisten asuinpaikkojen keskellä. Arkeologisista löydöistä tältä alueelta kuuluisin on kalevalakoruksi valittu "Karkun riipus". Se on ajoitettu aikavälille 800-1050 jKr.
Harsun isäntiä 1500-luvulla ovat olleet mm. Lasse , Erik ja Morthn, näistä Erik = Erkki Juhonpoika on ollut Harsun isäntänä 1544-1583.Ylä-Satakunnan tuomiokirjan mukaan v:lta 1665, jossa viitataan v. 1595 annettuun päätökseen eräoikeuksista Otamossa kirkkoherra Mathiae Martinilla, Palvialan Jöns Harsus`lla ja Kiuralan Markuksella jne.
Tämä Erkki Harsu todennäköisesti oli yksi niistä viidestä kuningas Kustaa Vaasan luona käyneistä Karkkulaisista sepistä, joiden anomuksesta he saivat kuuluisan luvan harjoittaa "isiltä perittyä kupariseppäperinnettä" Karkun pitäjässä. Erkistä tuli myös Karkun nimismies.
Harsun päärakennuksen vieressä on vieläkin keskiaikainen raudanpoltosta syntynyt kuonakasa. Se viittaa pajan olleen siinä pitkän aikaa. Toinen mielenkiintoinen pajanpaikka on puron yläpäässä oleva pajamäki. Siinä sijaitsi arvattavasti myös Porin jalkaväkirykmentin asesepän paja. Se on Seikun puustellin ja Harsun rajalla.
Seuraava suku tuli Harsulle Loimaalta, kun Erkki Erkinpoika tullessaan nai Karkun Koivunkylän Knuutilasta talon tyttären Margarethan 1768 ja he asettuivat Harsulle.
Erkin ja Margarethan pojanpoika Jaakko Jaakonpoika käyttää nimeä Solenius. Onko kyseessä merkittävä turkulainen sivistyssuku ? Emme vielä tiedä. Hänen poikansa Juho Jaakob Solenius ( s.29.5.1827, k.20.10.1894, isäntänä 1853-1894) on kuitenkin kulttuurin ja sivistyksen ystävä kiireestä kantapäähän. Hänen sivistysharrastuksestaan Karkku ja Harsu ovat nauttineet runsain mitoin.
Harsun isäntiä 1500-luvulla ovat olleet mm. Lasse , Erik ja Morthn, näistä Erik = Erkki Juhonpoika on ollut Harsun isäntänä 1544-1583.Ylä-Satakunnan tuomiokirjan mukaan v:lta 1665, jossa viitataan v. 1595 annettuun päätökseen eräoikeuksista Otamossa kirkkoherra Mathiae Martinilla, Palvialan Jöns Harsus`lla ja Kiuralan Markuksella jne.
Tämä Erkki Harsu todennäköisesti oli yksi niistä viidestä kuningas Kustaa Vaasan luona käyneistä Karkkulaisista sepistä, joiden anomuksesta he saivat kuuluisan luvan harjoittaa "isiltä perittyä kupariseppäperinnettä" Karkun pitäjässä. Erkistä tuli myös Karkun nimismies.
Harsun päärakennuksen vieressä on vieläkin keskiaikainen raudanpoltosta syntynyt kuonakasa. Se viittaa pajan olleen siinä pitkän aikaa. Toinen mielenkiintoinen pajanpaikka on puron yläpäässä oleva pajamäki. Siinä sijaitsi arvattavasti myös Porin jalkaväkirykmentin asesepän paja. Se on Seikun puustellin ja Harsun rajalla.
Seuraava suku tuli Harsulle Loimaalta, kun Erkki Erkinpoika tullessaan nai Karkun Koivunkylän Knuutilasta talon tyttären Margarethan 1768 ja he asettuivat Harsulle.
Erkin ja Margarethan pojanpoika Jaakko Jaakonpoika käyttää nimeä Solenius. Onko kyseessä merkittävä turkulainen sivistyssuku ? Emme vielä tiedä. Hänen poikansa Juho Jaakob Solenius ( s.29.5.1827, k.20.10.1894, isäntänä 1853-1894) on kuitenkin kulttuurin ja sivistyksen ystävä kiireestä kantapäähän. Hänen sivistysharrastuksestaan Karkku ja Harsu ovat nauttineet runsain mitoin.
Palvialan kylässä on sijainnut kaksi polttokenttäkalmistoa, joista toisessa oli tämä "Karkun riipus".
Viikinkiajan (800-900-luku) korujen aatelia Suomessa. Kristillinen aihe on "elämän puu" - "usko, toivo ja rakkaus"!
Musiikki liittyy Harsuun monin tavoin
Vanha isäntä Juho Jaakob omasi perimätiedon mukaan absoluuttisen musiikkikorvan. Lisäksi hänellä oli grafologien lausunnon perusteella äärettömän hyvä muisti ja hänen oli helppo oppia uutta. Hän kirjoitti mm. vanhan virsikirjan nuotteineen - omaan käyttöönsä Karkun kirkossa!
Puhallinorkesteri toimi Harsulla jo 1800-luvulla. Kuinka varhain, sitä on mahdotonta sanoa. Ainakin orkesteria varten oli siltä ajalta sekä painettua että kirjoitettua materiaalia. Katso Purpurinuotisto.
Puhallinorkesteri toimi Harsulla jo 1800-luvulla. Kuinka varhain, sitä on mahdotonta sanoa. Ainakin orkesteria varten oli siltä ajalta sekä painettua että kirjoitettua materiaalia. Katso Purpurinuotisto.
