Matilda Gallén asui naapurina
Akseli Gallén-Kallelan äiti muutti Palvialaan rakennuttamaansa asuntoon vuonna 1893 ja asui täällä lähes kuolemaansa asti. Anna Matilda Gallén (s.3.9.1832 ja k.24.10.1922 Mouhijärvi) oli vaikuttava persoona. Kerrotaan, että hän halstrasi silakoita talonsa katolla savupiipun leppeässä lämmössä - musta korkeareunainen hattureuhka päässään! Matilda rakensi mäelleen uhkea kotipuutarhan ja sai muutkin naapurit toimimaan samoin. Matilda auttoi ja innosti. Eikä siinä kaikki - Matildan tulo Sastamalaan loi täällä olevaan kultturelliin ympäristöön oivan annoksen suolaa ja pippuria.
Ensimmäinen syy:
"Kerran hän tuli vaelluksillaan eräälle kukkulalle, josta oli suurenmoinen näköala yli järvien, saarten ja laajojen salomaiden. Tuo näky vaikutti häneen syvästi; sitäpaitsi hän tuli ajatelleeksi niitä tarinoita, joita noihin muistorikkaisiin seutuihin liittyy. Tuolta kaukaa Kuloveden takaa näkyi kuuluisa Pirunvuori; Anna Gallen muisti, kuinka legenda kertoo Klaus Kurjen hävinneen erään sen luolan kautta manalaan Kirsti- piian seuraamana, kun ei saanut enää rauhaa maan päällä Elinansa surmattuaan. Hän muisti myös kivikasan Pirunvuoren rinteellä, muisti, että sen kerrottiin kuuluneet huipulla olleeseen muinaissuomalaiseen linnaan, jonka ristiretkeläiset olivat hävitäneet. Ja tuolla pohjoisessa niemessä oli kidutettu ja poltettu roviolla vastahakoisia suomalaisia. Anna Gallen oli näkevinään kulkueen menevän polttopaikalle: etunenässä köytetyt johtajat, taempana arvossa alemmat revityin vaattein, mutta kaikki yhä pystypäisinä ja sammumaton uhma katseessaan. - Ja tuolle kukkulalle, josta hän kaiken tämän näki, Anna Gallen rakensi kotinsa." (Kotilieden Joulu 1932, kirjoittaja on laulajatar Anni Alander, sotien jälkeen karkkulainen - hänkin!)
Tämä mökki oli Matilda Gallénin teettämä ja sen ikkunasta näkyi Juseliusten, Stålhandskien ja Packalenien sekä Enckellien kulttuurimaisema. Hieman kauempana Rautaveden etelärannalla siinsi mystinen Pirunvuori luolineen ja Elleineen.
Toinen syy:
Anna Matildan veli Herman Alexander Wahlroos f. 29.11. 1845 Pori, d. 31.12. 1898 Pori, ja hänen 1.puolisonsa Emilia Augusta Strömberg , f. 6.12. 1848 Helsinki k 7.11.1877. He asuivat seitsemän kilometrin päässä Saikkalan ahteella, Häijään kylän puolella. Heidän poikansa, Mouhijärven nimismies hänkin, Bror Otto Herman Wahlroos s 6.12.1875 k(?) hänellä plso 18.10.1898 (Vihti) Agnes Alice Riedell s 20.6.1873 k 25.1.1911 Mouhijärvi, muuttivat Mouhijärvelle 1903. Mouhijärvellä syntyi tähän toisen polven Wahlroos-nimismiesperheeseen vielä kaksi poikaa: Åke Matias 17.1. 1904 ja Gustav Adolf 6.5.1905.
Mainitsen vielä että Herman Alexander Wahlroos`in 2.plso Selina Adele Wahlroos os Krook kuoli Mouhijärvellä vasta 30.7.1953 (eli 94 vuotiaana). Arkkitehti Gunnar Achilles Hermansson Wahlroos s 1890 tästä avioliitosta. Wahlroosien perhehauta on Sastamalan Pyhän Marian kirkon hautausmaalla Karkussa. (Anna Matilda G. on haudattuna Gallénien perhehautaan Tyrvään kirkon hautausmaalla.)
Mainitsen vielä että Herman Alexander Wahlroos`in 2.plso Selina Adele Wahlroos os Krook kuoli Mouhijärvellä vasta 30.7.1953 (eli 94 vuotiaana). Arkkitehti Gunnar Achilles Hermansson Wahlroos s 1890 tästä avioliitosta. Wahlroosien perhehauta on Sastamalan Pyhän Marian kirkon hautausmaalla Karkussa. (Anna Matilda G. on haudattuna Gallénien perhehautaan Tyrvään kirkon hautausmaalla.)
Kolmas syy:
Laamanni Erik Gustaf Stålhandske osti Karkusta 1792 Mesiän ja Hyrysen tilat. (Erik s 24.2.1736 † 5.6.1800). Kylän nimi oli Toijala ja koska siellä ei ollut muita taloja alettiin näin syntynyttä yhdystilaa kutsua nimellä Toijala.
Stålhandske-suku haarautuu sekä Fleming- että Horn-sukujen kanssa. Laamanni Erik G. Stålhandske polveutuu suoraan Kustaa Vaasasta. (Selander: Kustaa Vaasan sukua Karkussa-kirja)
Erik Gustaf Stålhandsken tytöt:
Emännöitsijänsä Maria Jaakontyttären, joka kuoli Karkussa 28.4.1847, kanssa hänellä oli kaksi tytärtä eli Gustava ja Maria.
1. Gustava vihittiin Viipurin nimismies Benjamin Sagulin`in kanssa. Tästä avioliitosta syntyi Amanda Gustava Sagulin, joka oli senaattori Leo Mechelinin äiti. (siis äidinäidinäiti Karkusta)
2. Maria Johanna s 31.7.1792 † 1.12.1868 Ryömällä, oli naimisissa Karkun nimismiehen ja toimitusvoudin Gabriel Juseliuksen kanssa. Juselius s 22.5. 1783 Tammelassa, † 6.3.1852 Karkussa Rikaisten Ryömällä. Maria sai 13 lasta, joista mainitsen tässä kaksi. Kahdeksantena lapsena syntyi Carl Fredrik Juselius *13.08.1820 ja yhdeksäntenä Ryömän isäntä Bror Johan Juselius, kutsumanimeltään Ryömän Jussi.
Stålhandske-suku haarautuu sekä Fleming- että Horn-sukujen kanssa. Laamanni Erik G. Stålhandske polveutuu suoraan Kustaa Vaasasta. (Selander: Kustaa Vaasan sukua Karkussa-kirja)
Erik Gustaf Stålhandsken tytöt:
Emännöitsijänsä Maria Jaakontyttären, joka kuoli Karkussa 28.4.1847, kanssa hänellä oli kaksi tytärtä eli Gustava ja Maria.
1. Gustava vihittiin Viipurin nimismies Benjamin Sagulin`in kanssa. Tästä avioliitosta syntyi Amanda Gustava Sagulin, joka oli senaattori Leo Mechelinin äiti. (siis äidinäidinäiti Karkusta)
2. Maria Johanna s 31.7.1792 † 1.12.1868 Ryömällä, oli naimisissa Karkun nimismiehen ja toimitusvoudin Gabriel Juseliuksen kanssa. Juselius s 22.5. 1783 Tammelassa, † 6.3.1852 Karkussa Rikaisten Ryömällä. Maria sai 13 lasta, joista mainitsen tässä kaksi. Kahdeksantena lapsena syntyi Carl Fredrik Juselius *13.08.1820 ja yhdeksäntenä Ryömän isäntä Bror Johan Juselius, kutsumanimeltään Ryömän Jussi.
Sigird ja Thyra Juseliuksen isoisä oli Carl Fredrik ja Ryömän Jussi oli siis isoisän veli
Carl Fredrik Juseliuksen poika Fritz Arthur Juselius taas oli porilainen sahatavarakauppias, joka piti teollisuuden harjoittamista hömpötyksenä toisin kuin kilpailijansa Rosenlewit ja Ahlströmit. Tyttärensä Sigridin varhaisen kuoleman jälkeen Juselius määräsi säätiönsä edistämään sairauden poistamista maailmasta. Samalla hän rakennutti Sigridille upean Juseliuksen mausoleumin Poriin.
M.O.T.: Wahlroosit, Gallénit ja Juseliukset tunsivat toisensa kymmeniä vuosia - yhdyssiteenään nimismiehen virat, puutavaran ja viljan kauppa sekä sitten Sigridin kuoleman kautta TAIDE. Näin yhdistyivät aikoinaan Stålhandske - Juselius - Wahlroos - Gallén. Huomautus: Anna Matildan puoliso oli Tyrvään nimismies Peter Wilhelm Gallén ja poika Akseli Gallen-Kallela, joka piti nimenään Axel Waldemar Gallén,noin vuoteen 1907.
M.O.T.: Wahlroosit, Gallénit ja Juseliukset tunsivat toisensa kymmeniä vuosia - yhdyssiteenään nimismiehen virat, puutavaran ja viljan kauppa sekä sitten Sigridin kuoleman kautta TAIDE. Näin yhdistyivät aikoinaan Stålhandske - Juselius - Wahlroos - Gallén. Huomautus: Anna Matildan puoliso oli Tyrvään nimismies Peter Wilhelm Gallén ja poika Akseli Gallen-Kallela, joka piti nimenään Axel Waldemar Gallén,noin vuoteen 1907.
Wahlroosien perhehauta Sastamalan kirkkopuistossa Karkussa. Vasemmassa laidassa on valkoisella ristillä † merkitty Strömbergien uhkea hautapaasi.
Karkku oli varmaan Matildalle onnela
Kukkineen, pensaineen, omena-, luumu- ja päärynäpuineen tämä pieni mökki oli varmasti Matildalle mieluisampi kuin osake Helsingissä! Sitäpaitsi Otto-Iivari Meurmanin mukaan Karkun raitilla puhuttiin noina aikoina enemmän ruotsia kuin suomea. Sehän sopi mainiosti Matildalle.