Gregoriana Sastamalan kirkossa 2005
Sastamala Gregorianan väki aloitti juhlavuonna vahvan rukiisesti ja hunajaisesti. Yleisö sai välipalaksi hunajalla voideltua "Tyrvään voimaa" ja raparperijuomaa! Konsertti oli koottu samantapaisista aineksista: vahvaa, herkkää ja ihanaa.
Gregoriana omitaan jo ennen aikojaan
Vakavia viitteitä satakuntalaisen ennakkoluuloisuuden murtumisesta Gregoriaanan osalta oli Tyrvään Sanomissa menneellä viikolla. Siinä nimittäin julkaistiin sarjakuvapiirros, jossa pohdittiin Gregorianan alkuperää! Olisikohan se sittenkin "tyrvääläinen" johdannainen?
Vastasimme tähän melko asiallisesti näin:
Kiitos Tyrvikselle hyvästä ja ajankohtaisesta sarjispohdiskelusta Gregoriaanan aikaan
Georgius Nikolai Pryss toimi Karkun kirkkoherrana 1672-1677
G.N. Pryss tuli Karkkuun Porin kappalaisen virasta. Suvun jäsenistä huomattavin osa oli pappeja ja heistä tunnetuin Turun tuomiorovasti teol.tri. Samuel Pryss.
Tämä etunimi Georgius ei kyllä ole aivan sama kuin ”Gregorius” - mutta eiköhän sekin näin kotiseutuhengessä kirjoitettuna kelpaa! Mutta ymmärtäähän toimitus sen, että kirjoitusvirheitäkin tulee joskus! Vai kuinka?
Georg Hornborg oli Karkun kirkkoherrana 1750-1775, ensin Porin rykmentin pastori 1738-1750. Hän oli vuonna 1727 Tyrvään kirkkoherraksi nimitetyn Johan H:n poika, joka syntyi Porvoossa 1710. Hyvin merkittävä saksalainen sivistyssuku, jonka suomalaisen haaran kantaisä muutti Saksasta, Pommerista, Suomeen 1600-luvulla.
Hornborg-suvun jäsenistä on 4 ollut pappina Karkussa: Georg ja Anders Johan H. ja pitäjän apulainen Elias H. sekä väliaikaisena pappina Per Gustaf Ferdinand Hornborg.
Tuntuu vahvasti siltä, että Horborgeilla on ollut jotain tekemistä musiikin kanssa ja ainakin gregoriaanisen musiikin. Saksastahan nämä ensimmäiset gregoriaaniset sävelet tulivat Satakunnan maaperälle jo 1000-luvulla, joten voinemme hyväksyä heidät kaikki! Sillä ilman gregoriaanista musiikkia he eivät pappeina pärjänneet.. Näin pääsevät siis tyrvääläisetkin omistamaan gregorianaa.
Sokeri pohjalla: Ericus Georgi (Erkki Yrjönpoika). Oli Mouhijärven ensimmäinen kirkkoherra vuosina 1639-1661, joka teki mm. oman virsikirjan. Tosin sitä kirjaa ei ole vielä löydetty, mutta painoon se on joka tapauksessa lähetetty aikanaan julkaistavaksi. Sopisi hyvin Gregorianan yhdeksi esi-isäksi näiltämain.
terv upi
Vastasimme tähän melko asiallisesti näin:
Kiitos Tyrvikselle hyvästä ja ajankohtaisesta sarjispohdiskelusta Gregoriaanan aikaan
Georgius Nikolai Pryss toimi Karkun kirkkoherrana 1672-1677
G.N. Pryss tuli Karkkuun Porin kappalaisen virasta. Suvun jäsenistä huomattavin osa oli pappeja ja heistä tunnetuin Turun tuomiorovasti teol.tri. Samuel Pryss.
Tämä etunimi Georgius ei kyllä ole aivan sama kuin ”Gregorius” - mutta eiköhän sekin näin kotiseutuhengessä kirjoitettuna kelpaa! Mutta ymmärtäähän toimitus sen, että kirjoitusvirheitäkin tulee joskus! Vai kuinka?
Georg Hornborg oli Karkun kirkkoherrana 1750-1775, ensin Porin rykmentin pastori 1738-1750. Hän oli vuonna 1727 Tyrvään kirkkoherraksi nimitetyn Johan H:n poika, joka syntyi Porvoossa 1710. Hyvin merkittävä saksalainen sivistyssuku, jonka suomalaisen haaran kantaisä muutti Saksasta, Pommerista, Suomeen 1600-luvulla.
Hornborg-suvun jäsenistä on 4 ollut pappina Karkussa: Georg ja Anders Johan H. ja pitäjän apulainen Elias H. sekä väliaikaisena pappina Per Gustaf Ferdinand Hornborg.
Tuntuu vahvasti siltä, että Horborgeilla on ollut jotain tekemistä musiikin kanssa ja ainakin gregoriaanisen musiikin. Saksastahan nämä ensimmäiset gregoriaaniset sävelet tulivat Satakunnan maaperälle jo 1000-luvulla, joten voinemme hyväksyä heidät kaikki! Sillä ilman gregoriaanista musiikkia he eivät pappeina pärjänneet.. Näin pääsevät siis tyrvääläisetkin omistamaan gregorianaa.
Sokeri pohjalla: Ericus Georgi (Erkki Yrjönpoika). Oli Mouhijärven ensimmäinen kirkkoherra vuosina 1639-1661, joka teki mm. oman virsikirjan. Tosin sitä kirjaa ei ole vielä löydetty, mutta painoon se on joka tapauksessa lähetetty aikanaan julkaistavaksi. Sopisi hyvin Gregorianan yhdeksi esi-isäksi näiltämain.
terv upi
Yleisöä oli 300 henkilöä ja tunnelma tutun sydämellinen ja innostunut
Konserttiohjelma oli kuuden vanhan Sastamalankävijän, laulajan ja säestäjän, varmaa ja taattua työtä.
Sopraanot Evelyn Tubb ja Ancy Boothroyd ja bassolaulajana Kari Kaarna.
Instrumentit olivat
Michael Fields´illä teorbi, luuttu ja arkkiluuttu.
David Hatcher´illä viola da gamba ja barokkisello.
Anna Maaria Oramolla urut ja cembalo.
Saimme kuulla alkuosassa Claudio Monteverdiltä mm. Zefiro Torna´n ja muita säveltäjiä olivat Daniel Purcell, Robert King, H.H. Kapsberger, Jakobo Peri ja John Dowland.
Väliajan jälkeen oli mielenkiintoinen Fiocco´n Lecon de Tenebre, jossa kuulimme Piinaviikon musiikkia: Valitusvirret 2:12-15 luetaan piinaviikon keskiviikkona. Jokainen ja alkaa jakeen numeroa vastaavalla hebrealaisella aakkosella, Ennen kuin jakeita opeteltiin ulkoa, ensimmäinen kirjain toimi muistiapuna. Musiikissa alkukirjain toimii alkuna kuviolle, jossa musiikki vaihtelee yhden tavun aikana.
Purchellín ja Monteverdin lisäksi rukiista musiikin leipää olivat vielä säveltäneet meille Domenico ja Richard Dering.
Sopraanot Evelyn Tubb ja Ancy Boothroyd ja bassolaulajana Kari Kaarna.
Instrumentit olivat
Michael Fields´illä teorbi, luuttu ja arkkiluuttu.
David Hatcher´illä viola da gamba ja barokkisello.
Anna Maaria Oramolla urut ja cembalo.
Saimme kuulla alkuosassa Claudio Monteverdiltä mm. Zefiro Torna´n ja muita säveltäjiä olivat Daniel Purcell, Robert King, H.H. Kapsberger, Jakobo Peri ja John Dowland.
Väliajan jälkeen oli mielenkiintoinen Fiocco´n Lecon de Tenebre, jossa kuulimme Piinaviikon musiikkia: Valitusvirret 2:12-15 luetaan piinaviikon keskiviikkona. Jokainen ja alkaa jakeen numeroa vastaavalla hebrealaisella aakkosella, Ennen kuin jakeita opeteltiin ulkoa, ensimmäinen kirjain toimi muistiapuna. Musiikissa alkukirjain toimii alkuna kuviolle, jossa musiikki vaihtelee yhden tavun aikana.
Purchellín ja Monteverdin lisäksi rukiista musiikin leipää olivat vielä säveltäneet meille Domenico ja Richard Dering.
