Menneitten sukupolvien muistojuhla 28.5.05
Karkussa on jo kauan haaveiltu kirkon ulkopuolelle siirrettyjen vainajien muistokivestä. Nyt tuo unelma toteutui. Hanketta oli tukemassa myös Pohjanmaan Historiallinen seura kotiseutuneuvos Antti Kannon tarmokkaalla tuella.
Muistomerkki paljastettiin 28.5.2005
Juhlapukuihin sonnustautunutta seurakuntaväkeä oli saapunut kymmenittäin juhlistamaan muistokiven paljastamista. Kirkkoveneitä tuli kaksi. Pohjanmaalta oli väkeä oikein linja-autolla.
Veneet otettiin vastaan virttä 323 veisaten. Ohjelmaosuuden jälkeen kotiseutuneuvos Antti Kanto ja kurssisihteeri Maiju Vuorenoja paljastivat vihittävän kiven. Karkun, nykyisen kappeliseurakunnan, viimeinen kirkkoherra Arto Jaatinen luki siunaussananat.
Seppelten laskun jälkeen juhla jatkui kirkossa. Juhlapuheen piti teol. tri Heikki Huhtala. Musiikista vastasivat opiskelija Leena Aaltonen, opettaja Urpo Vuorenoja ja Karkun Kappelikuoro Terhi Ketosen johdolla.
Tuomas Uppaisen neuvon esitti Antti Kanto.
Veneet otettiin vastaan virttä 323 veisaten. Ohjelmaosuuden jälkeen kotiseutuneuvos Antti Kanto ja kurssisihteeri Maiju Vuorenoja paljastivat vihittävän kiven. Karkun, nykyisen kappeliseurakunnan, viimeinen kirkkoherra Arto Jaatinen luki siunaussananat.
Seppelten laskun jälkeen juhla jatkui kirkossa. Juhlapuheen piti teol. tri Heikki Huhtala. Musiikista vastasivat opiskelija Leena Aaltonen, opettaja Urpo Vuorenoja ja Karkun Kappelikuoro Terhi Ketosen johdolla.
Tuomas Uppaisen neuvon esitti Antti Kanto.
Teol.tri Heikki Huhtala hehkutti juhlaesitelmässään Sastamalan suur-seurakunnan muinaista historiaa.
Sastamalan keskiaikaisen kirkon korjaukset siirsivät vainajien lepopaikkaa
Nälkävuosien kurimuksessa 1860-luvulla kirkon huono kunto koetteli seurakuntalaisten ja kirkkoherra Aleksander J.Gummerruksen hermoja. Korjaukseen ryhdyttiin pakon edessä. Kirkon kattokin madaltui noin 13m. Vanhat penkit siirrettiin samalla pois ja penkkijärjestys muuttui täysin. Kattoa paikkailtiin kuin tilkkutäkkiä. Vainajista suurin osa siirrettiin lattia-alueelta ulos. Puhuttelevaa oli pappien osastolla muumioituneiden Henrikus Arvidin (1641-1660) ja hänen vaimonsa rinnalle ollut toive: "Älkää meitä koskaan erottako!" Niinpä lukuisa joukko muumioita ja luita jäi mm alttarin alle hautaholveihin odottamaan 1960-lukua. Silloin tapahtui lopullinen puhdistus. Menneiden sukupolvien jäännökset peiteltiin kirkon ulkopuolelle.
Kirkon vihkiminen 15.7.1962. Presidentti, arkkipiispa, ministereitä ja maaherroja tuhansien ihmisten juhlassa.
Karkkulaisten hirmuinen urakka onnistui yli odotusten. Kansalaisjärjestöjen ja talkoolaisten suur-urakka sai huikean palkinnon kun presidentti Urho Kekkonen saapui puolisonsa kanssa juhlaan. Arkkipiispa Martti Simojoki toimi kirkon vihkijänä. Koko Suomi hämmästeli vanhan keskiaikaisen kirkon suurisuuntaista uusimista. Puhuttiin kansallisesta kulttuuriteosta.
